Ensimmäiset päivät Asakusassa
Saavuimme Naritan kentälle sunnuntaina kello 15 paikallista aikaa - Suomessa oli suunnilleen 8 aamulla. Aikaeroväsymystä ei edes tullut, sillä yli 12-tuntisen lennon aikana tuli nukuttua tovi jos toinenkin. Ensimmäiset päivät olivat todella kosteita; taifuuni oli juuri iskenyt Japanin rannikolle ja vettä tuli vaakatasossa lähes tauotta. Ensimmäinen yöni Japanissa oli ikimuistoinen - emme löytäneet muuta majapaikkaa kuin kapselihotellin Asakusassa, sain paikallisesta vedestä mahataudin ja itkin koti-ikävääni kylvyn jälkeen. Olisin silloin antanut mitä tahansa päästäkseni heti paluulennolle Helsinkiin.

Seuraavakin päivä oli hiukan kehno, olin edelleen huonovointinen ja ruokahaluton, mutta löysimme Ginzasta mukavia shoppailupaikkoja, ihastuin HMV-musiikkiliikkeeseen ja Tourist Information Center auttoi majoituksen löytämisessä. Se olikin ainoa paikka, jossa ihmiset todella puhuivat hyvää englantia ja saimme suojaa sateelta pariksi tunniksi. Samalla buukkasimme liput Sapporoon. Illalla valuimme takaisin Asakusaan, tällä kertaa kansainväliseen nuorisohostelliin, joka olikin täysin erilainen kokemus kuin kapselihotelli. Mukava paikka hyvään hintaan - yhdeltä henkilöltä alle 3000 jeniä/yö ja aamupalan sai 315 jenillä, joka nykyisellä kurssilla vähäpätöiset 2,5 euroa. Ja sai syödä niin paljon kuin napa veti. Suosittelen tätä hostellia lämpimästi kaikille Tokioon suuntaaville, henkilökunta puhuu sujuvaa englantia ja palvelu on hyvää. Asakusan temppelialueen läheisyyskään ei laske pisteitä, sillä alue on todella kaunista katsottavaa niin yöllä kuin päivälläkin.

Temppeliaukion puissa huusivat kaskaat kun etsimme hostellia. Hämmästyin miten kovaa ne todella kirkuvat; meteli oli korviahuumaava. Vaikutelma oli jokseenkin aavemainen, jos on sattunut katsomaan Higurashi no naku koro nita. Huomasin samalla, että joka puolella kasvaa gingkoja eli neidonhiuspuita.

Tokion metro
Yksi raportoimisen arvoinen asia on Tokion metrojärjestelmä. Sitähän väitetään aina sekavaksi ja hankalaksi sisäistää? Pieleen meni. Ensisilmäykseltä se on käsittämätöntä sekamelskaa, mutta koko järjestelmä on erinomaisesti organisoitu ja joka asemalla on selkeät tienviitat uloskäynneille ja jatkoyhteyksistä toisille linjoille. Oikean aseman ohi on vaikeaa mennä, sillä metrossa on kuulutukset myös englanniksi. Metrokarttaa tutkiville ohjeeksi, eri metrolinjat on värikoodattu ja numerot aseman nimen vieressä tarkoittavat lipun hintaa. Metrolla on Suomen vastaaviin hintoihin verrattuna edullista matkustaa, sillä aikuisen lippu on keskimäärin noin 160 - 190 jeniä (n. 1,2 - 1,5 euroa).

Lähtö Sapporoon
Seuraavana päivänä heräsimme aamuun, joka oli täysin erilainen kuin kaksi edellistä - jo aamulla oli yli 30 astetta, aurinkoista, kosteaa ja hiostavaa. Aamupalan jälkeen istuksimme vielä hostellissa miettien minne jatkaisimme, sillä Sapporon juna lähtisi vasta 19.03 Uenosta. Päätimme tutkia temppelin läheisyydessä olevia markkinakatuja. Ne muistuttivat lähinnä turkkilaista basaaria värikkäine kojuineen ja innokkaasti kaupustelevine myyjineen. Kaskaat kirkuivat aukiolla edelleen ja peittivät alleen jopa markkinahumun äänet.

Loppupäivä kului Ginzaa ja Uenoa tutkiessa. Palasimme pikaisesti HMV:n levyjä tutkimaan ja ostin sitten pienen tuumailun jälkeen Yuna Iton toisen albumi Wish. Olen perehdyttänyt Nooraa japanilaisen musiikin saloihin ja hän kiinnostui Perfumen musiikista kuultuaan sitä kaupan taustamusiikkina. Lopulta lähdimme tutkimaan Uenon isohkoa metro- ja juna-asemaa, joka paljastui todella siistiksi ja moderniksi. Ruokakaupat ja pikkukahvilat, trendiliikkeet ja matkamuistomyymälät olivat läsnä niin alhaalla metrotunnelin kupeessa kuin ylempänä JR:n rautatieasemalla. JR eli Japan Railways liikennöi joka suuntaan Japanissa ja kaukojunia lähti vähän väliä.

Hokutosei
Olimme ostaneet liput yöjunaan, joka kuljettaisi meidät Hakodaten kautta Sapporoon 12 tunnissa. Kyseessä oli kuuluisa Hokutosei Express (kanjeilla 北斗星 - nimi tarkoittaa Otavaa). Kyytiin noustuamme huomasimme, että makuuvaunut olivat varsin pienet eikä säilytystilaa ollut paljon isoille laukuillemme, mutta onneksi matkatoverit olivat ymmärtäväisiä. Koska juna oli täyteen buukattu, jouduimme eri vaunuihin - minä ykköseen, Noora 11:sta - mutta istuksimme juttelemassa minun hytissäni kunnes siirryimme Lobbyyn katselemaan elokuvaa ja odottamaan, että ravintolavaunussa alkaisi Free Time. Oli erityisen hauskaa katsoa teeveestä Madagaskar 2 japaniksi puhuttuna. Oli pienen shokin paikka, kun kello 6.00 kaiuttimista kajahti "hyvää huomenta arvoiset matkustajat, saavumme Hakodateen kello 06.35..."

Seuraavassa postauksessa pääsenkin jo kertomaan Sapporosta!